Tulkkausta arjen vuorovaikutukseen – 5 vinkkiä vammaisten tulkkauspalvelun käyttäjälle

1. Vammaisten tulkkauspalvelu on tarkoitettu vuorovaikutustilanteisiin, joissa asiakas tarvitsee vammansa vuoksi tulkkausta kommunikoidakseen toisen ihmisen kanssa. Tällainen tilanne voi olla vaikkapa keskustelu, josta esimerkiksi kuulovammainen henkilö ei selviä kuulolaitteen tai sisäkorvaimplantin avulla.

   • Asiakas voi käyttää tulkkauspalvelua, jos hän pystyy ilmaisemaan itseään tulkkauksen avulla ja hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointimenetelmä, kuten viittomakieli, viitottu puhe, puhe- tai kirjoitustulkkaus tai kuvakommunikaatio.
2. Tulkkaustilanteessa on aina vähintään kolme osapuolta eli asiakas, asiakkaan kanssa kommunikoiva henkilö ja tulkki.
3. Myös tekstin pienimuotoinen tulkkaaminen on mahdollista. Tulkki voi tulkata asiakkaalle esimerkiksi lomakkeita tai tiedotusvälineiden tekstejä, kuten verkkomedian kirjoitettuja tekstejä tai sanomalehteä.
4. Emme voi järjestää ääni- tai kuvatallenteiden, kuten podcastien, televisio- ja radio-ohjelmien tai elokuvien, tulkkausta. Teknisen tallenteen ja tulkkauspalvelun asiakkaan välillä ei ole vuorovaikutuksellista tulkkaustilannetta eikä kolmatta osapuolta. Kyseessä ei myöskään ole tiedonsaantiin liittyvä pienimuotoinen kirjallisen tekstin tulkkaaminen.
5. Tulkkauspalvelua säätelee tulkkauspalvelulaki, joka rajaa tulkkauspalvelun vuorovaikutustilanteisiin ja tiedonsaantiin liittyvään pienimuotoiseen tekstien tulkkaamiseen. Emme voi ylittää Kelalle laissa asetettua toimivaltaa, kun järjestämme palveluja. Käsittelemme jokaisen tulkkaustilauksen kuitenkin yksilöllisesti ja asiakkaan tilauksessaan antamien tietojen perusteella.

Lue lisää

Tutustu vammaisten tulkkauspalveluun | Henkilöasiakkaat | Kela

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 133/2010 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®