Kela sairaalassa -projektissa kokeillut uudet asiakasohjauksen toimintamallit nopeuttivat kuntouksen asiakkaiden palvelutarpeiden tunnistamista ja ohjaamista palveluihin

Kelan ja erikoissairaanhoidon välisen tiedonkulun paraneminen nopeutti kokonaisuudessaan asiakkaiden prosesseja. Projektissa kokeiltu asiakkaan suostumukseen perustuva tiedonvaihto koettiin erittäin hyödylliseksi.

Kela sairaalassa -projektissa kehitettiin vuonna 2020–2022 toimintamalleja, joiden hyödyistä kerättiin tietoa Kelan toteuttamassa tutkimuksessa. Tutkimus selvitti, millainen merkitys Kelan ja erikoissairaanhoidon välisen kumppanuuden kehittämisellä ja uusien toimintamallien luomisella on asiakkaan kuntoutustarpeen tunnistamisessa, kuntoutukseen ohjaamisessa ja kuntoutuspolun sujuvuudessa. Tutkimuksesta saatua tietoa käytettiin jo projektin aikana kehittämistyön tukena. 

Kela Sairaalassa -kehittämisprojektiin osallistui Kelan vakuutuspiirien lisäksi erikoissairaanhoidon yksiköitä eri puolilta Suomea. Kehittämisprojekti on osa Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmaa.

Parempi tiedonkulku nopeutti työn tekemistä 

Erikoissairaanhoidon ammattilaiset kokivat saaneensa projektin myötä entistä paremmin tietoa Kelan palveluista ja etuuksista.

Projektissa mukana olleille erikoissairaanhoidon yksiköille nimetty Kela-asiantuntija helpotti yhteydenottamista Kelaan ja vähensi puhelinpalvelussa jonottamista. Myös kelalaiset saivat yhteistyön myötä ajantasaisempaa tietoa erikoissairaanhoidon toiminnasta.

Projektissa kokeiltiin toimintatapaa, jossa asiakkaalta pyydettiin suostumus hänen henkilötietojensa luovuttamiseen ja käsittelyyn varhaisessa vaiheessa. Tämä mahdollisti asiakkaan tietojen käsittelyn esimerkiksi hoitoneuvotteluissa tai yhteistyöpalavereissa erikoissairaanhoidon ja Kelan välillä. 

–  Tutkimuksen vastaajat kokivat, että parempi tiedon kulku ja yhteistyö organisaatioiden välillä nopeutti kokonaisuudessaan asiakkaiden prosesseja. Tämä on merkittävää niin työtä tekeville ammattilaisille kuin asiakkaillekin, erikoistutkija Sonja Tuomisto kertoo. 

Projektin aikana asiakkaiden koettiin olevan tavallista enemmän osallisina omassa kuntoutusprosessissaan. Lisäksi asiakkaat saivat enemmän tietoa itselle sopivista etuuksista ja palveluista sekä tukea niiden hakemiseen. Yhteistyö lisäsi sekä erikoissairaanhoidon ammattilaisten että asiakkaiden luottamusta Kelaan.

Yhteistyön kehittämistä on syytä jatkaa  

Projektissa kokeiltu asiakkaan suostumukseen perustuva tiedonvaihto koettiin erittäin hyödylliseksi, mutta sen toivottiin olevan jatkossa helpompaa ja nopeampaa.  

–  Kelan ja erikoissairaanhoidon välillä on useita digitaalisia järjestelmiä, mutta niitä pitäisi kehittää yhtenäisemmiksi, jotta ne vastaisivat monialaisen ja tehokkaan yhteistyön vaatimuksiin, Tuomisto tiivistää.  

Tutkimustulosten perusteella jatkossa pitää määrittää vielä tarkemmin, ketkä yhteistyötä tekevät, missä tilanteissa yhteistyötä tehdään ja mitä keinoja käytetään. Myös organisaation omia prosesseja ja tiedonkulkua pitää kehittää, jotta ulospäin tehtävä yhteistyö onnistuu paremmin.  

Näin tutkimus toteutettiin 

Kelan tutkimusyksikkö toteutti monimenetelmäisen tutkimuksen. Tutkimuksessa hyödynnettiin erilaisia aineistoja, kuten kysely- ja haastatteluaineistoja. 

Kysely kohdistettiin erikoissairaanhoidossa toimiville ammattilaisille, jotka toimivat yhteyshenkilönä projektissa. Haastatteluihin osallistui kyselyn kohdejoukkoon kuuluvia ammattilaisia ja Kelan asiantuntijoita. Kysely ja haastattelut toteutettiin kaksi kertaa projektin aikana. Henkilöstössä oli jonkin verran vaihtuvuutta, joten vastaajajoukot eivät olleet molemmilla kerroilla täysin samat. Tutkimus rahoitettiin KKRL12§-kehittämisvaroilla. 

Lisätietoa

Kelan erikoistutkijat Sonja Tuomisto ja Sari Miettinen ovat kirjoittaneet aiheesta pidemmin tutkimusblogissa. 

Alkuperäinen julkaisu: Miettinen, S., Tuomisto, S. (2023). Kelan ja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön kehittäminen. Työpapereita 177. Kela.